Blogissani ei ole (vielä) paljon liikennettä mutta ilmeisesti täällä käy jokunen ihminen lukemassa tekstejäni. Siksipä kysyn teiltä muutaman kysymyksen.
Harmittaako teitä kuvien puute?
Haittaako että en paljasta kasvojani?
Olen aikoinaan laittanut paljon kuvia itsestäni ja muusta blogeihini. Mutta en ole koskaan kirjoittanut kovin henkilökohtaisia blogeja. Tämä on ensimmäinen blogi jossa käsittelen aika avoimesti omia tunteitani ja se hieman pelottaa.
Jos joku tutuistani eksyy blogiini, niin varmasti hän tunnistaa minut ilman kuviakin mutta lesbopiirit ovat pienet. Joku tuntematon lepakko on lukemassa tekstejäni ja sen jälkeen törmäys Helsingin kaduilla/bileissä/tapahtumissa. Se tuntuu kovin pelottavalta ja tuntisin oloni aika alastomaksi.
Suomen pienuus on tullut erittäin tutuksi. Etenkin kaapista ulos tulon jälkeen. Törmäys omaan exään on käytännössä väjäämätön kohtalo, koska meillä ei ole paljoakaan paikkoja mennä missä olisi meidän kaltaisia. Eli, jos takana on tuore ero ja et halua nähdä exääsi uuden kanssa...Noh, tajuatte tilanteen.
Mutta voin kyllä yrittää lisätä kuvien määrää, jos te sitä toivotte. En tosin kasvokuviani. Tuo pieni profiilikuva on aina kuva minkä saatte nähdä :)
Mä arvostan enemmän sisältöä, kuvat on vaan semmosta plussaa/extraa, mutta mä en nää sitä itse sellasena mikä vaikuttaisi blogin seuraamisen valintaan tai kiinnostuksen pysyvyyteen. Mua kiinnostaa se, mitä siellä blogissa lukee :)
VastaaPoistaMä taas nautin itse visuaalisena ihmisenä hyvin otetuista kuvista. Mutta teksihän se on tärkein ja jos on kirjottajan lahjoja niin kuvia ei todellakaan tarvita. Itse olen lukihäiriöinen ja kirjottajanlahjojakaan mulle ei ole kukaan suonut :D Kuvat yleensä vähän pelastaa silloin blogia.
Poista